Raskaus ei todellakaan ole sitä mitä saippuasarjoissa ja muissa annetaan ymmärtää. Ei päivääkään ettei joku huolettaisi tai ärsyttäisi.. Jos sellainen päivä sattuu jollakin olemaan niin se menee varmasti pian ohi, älä huoli. 

Viikkoja mulla on nyt 28 täynnä. Ja joka päivä on joku vaiva. Milloin koskee selkää, milloin masussa nippailee tai on muuten vain väsynyt ja lamaantunut olo. Töissä on jo todella epämukavaa olla kun työ on fyysisesti raskasta ja työilmapiiri ahdistava. Kotiin taas ei viitsisi vielä jäädä kun ei voi vielä laitella vauvan tavaroita edes valmiiksi. Tulisi vaan löhöttyä sohvalla ja sitten ei ainakaan jaksa enää tehdä mitään. Tuntuu toisaalta hölmöltä olla töissä kun ei sieltä mitään kunniakirjaa saa vaikka kituuttaisi viimeisetkin neljä viikkoa. En tiedä edes tällä hetkellä että kuinka kipeä pitää olla että viitsii jäädä pois. Töissä tuomitaan joka tapauksessa oli syy tai ajankohta mikä tahansa. Onneksi kohta ei tarvitse enää kuunnella paskanjauhantaa. :)

Mahtavaa ajatella että jo yhdeksän viikon päästä vauva on valmis tulemaan maailmaan! Samalla alkaa hieman jännittämään kun sitten hän voi tulla koska vain. Koskaan et tiedä nukkumaan mennessäsi tai herätessäsi että onko SE päivä tänään? Toisaalta jos vauva viihtyy masussa kauankin lasketun ajan ohi niin kuinka nopeasti turhautuu odotteluun ja nouseeko jännitys koko ajan kun odotus pitkittyy? 

Mahtavaa joka tapauksessa! Pian meitä on kolme :) <3